Toisin katsottu kritiikki X Pkk: Miesvaltaa murtamassa

Published: Oct. 4, 2021, 8:01 a.m.

b'Pieness\\xe4 karanteenikirjakerhossa kuullaan yhdess\\xe4 Suomen arvostelijain liiton kanssa tuotettu sarja keskusteluja, joissa pureudutaan taidekritiikin, kriitikon ty\\xf6n ja kritiikist\\xe4 k\\xe4yt\\xe4v\\xe4n keskustelun ytimiin, pyrit\\xe4\\xe4n katsomaan kritiikki\\xe4 toisin. Kriittisesti!\\n\\nEnsimm\\xe4isess\\xe4 keskustelussa l\\xe4hdet\\xe4\\xe4n liikkeelle feministisen ajattelun historiasta ja p\\xe4\\xe4st\\xe4\\xe4n ainakin biofiktio-trendiin, akateemisuuden nykytilaan, tutkimuksen ja journalismin suhteeseen ja siihen, miten kriitikko tekee ty\\xf6st\\xe4\\xe4n mielek\\xe4st\\xe4 paitsi itselleen my\\xf6s yleis\\xf6lle. Keskustelemassa ovat filosofian dosentti ja sukupuolen tutkimuksen yliopistolehtori Martina Reuter ja kriitikko Maaria Ylikangas. Reuter on toimittanut Miesvaltaa murtamassa -teoksen, joka esittelee joukon filosofeja renessanssiajoilta 1800-luvulle. Pohdimme, mill\\xe4 perusteilla n\\xe4m\\xe4 ajattelijat voi lukea feministisiksi, ja miksi nykykirjallisuus ja populaaritutkimus rakastaa poimia entisajoilta "unohdettuja" naisia, antaa heille kaikenlaisia nykylukijan kaipaamia ominaisuuksia, ja mit\\xe4 ongelmia siin\\xe4 voi olla. Onko parempaa tapaa l\\xf6yt\\xe4\\xe4 ja ymm\\xe4rt\\xe4\\xe4 historian lehdilt\\xe4 pudonneita naistoimijoita ja -ajattelijoita?\\n\\n1600-luvun feministiset filosofit vaativat (ylempien luokkien) naisille samoja mahdollisuuksia vaativimpiin opintoihin kuin miehille. Mietimme, olisiko heid\\xe4n oppineisuutta korostavalla hyv\\xe4n el\\xe4m\\xe4n ihanteellaan jotakin annettavaa meillekin, joille on kerrottu hyv\\xe4n el\\xe4m\\xe4n olevan yksil\\xf6n optimoimista markkinoita varten.\\n\\nLue my\\xf6s keskustelua t\\xe4ydent\\xe4v\\xe4 Maaria Ylikankaan blogi kriitikon suhteesta tutkimukseen https://www.kritiikkinakyy.fi/2021/10/kriitikko-mita-teet-tutkimustiedolla/\\n\\nMiesvaltaa murtamassa -teoksen varhaisten feministien tekstit ovat suomentaneet Tuomas Parsio, Erika Ruonakoski ja Laura Lahdensuu. Kansisuunnittelu Emmi Kyyts\\xf6nen'