Kalevalaiset laulurunot ylistivat Stalinia
b'Karjalaisista laulurunoista kootusta Kalevalasta tuli 1800-luvulla t\\xe4rke\\xe4 suomalaisen identiteetin rakennuspala. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin, Elias L\\xf6nnrot suomensi eri murteilla ja Karjalan kielill\\xe4 esitetyn aineiston, sulatti sekalaisen laulurunousmateriaalin yhteen ja takoi siit\\xe4 tieteellis-taiteellis sepitteen \\u201cpakanallisesta\\u201d Suomesta. Kansalliseepoksella todisteltiin, miten Suomi kuuluu Euroopan vanhoihin kulttuureihin\\n\\nKarjalainen laulurunous ei suinkaan p\\xe4\\xe4ttynyt Kalevalan ilmestymiseen vaan pysyi hyvin vire\\xe4n\\xe4 esimerkiksi Vienan Karjalassa. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous valjastettiin kommunistisen j\\xe4rjestelm\\xe4n ja johtajien ylist\\xe4miseen. Selviyty\\xe4kseen hengiss\\xe4 karjalalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuteen yhteiskuntaj\\xe4rjestykseen. N\\xe4in syntyi neuvostokalevalainen runous, jota vieraamme Joonas Ahola on tutkinut ja josta h\\xe4n on julkaissut kirjan. Haastateltavana on my\\xf6s Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina H\\xe4m\\xe4l\\xe4inen.\\n\\nOhjelman juontaa Nicklas Wancke.'